keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Piirakkapostimerkkikohu

Toisinaan tunnen olevani halju ja hemmoteltu kitisijä, kun rähjään täällä jostain surkeasta ja säälittävästä, kuten tetrapakkauksista, aivastelusta ja ampiaisista. Suuri osa tänne kirjoittamastani on globaalissa mittakaavassa erittäin etuoikeutetun nyrpistelijän kitinää. Säilyttääkseni omanarvontuntoni ja oikeutetun ylimielisyyteni tarvitsen silloin tällöin uutisia ihmisistä, jotka rähisevät jostain vielä merkityksettömämmästä, turhemmasta ja mitättömämmästä roskasta. Nämä ihmiset, nämä viheliäisimmät vinkujat, ovat jälleen ylittäneet itsensä. Mikä on se raastava epäkohta, joka on saanut maailman turhimpien ihmisten kollektiivisen mielen (olen varma, että niillä on vain yksi jaettu) kiehumispisteeseen?

He eivät pidä siitä, miltä postimerkissä esiintyvä piirakka näyttää, ja haluavat kaikkien tietävän tämän. Oikeasti

Posti julkaisee perjantaina 22.1.2016 postimerkin, jonka aiheena on karjalanpiirakka. Ymmärrän, että tämä on normaaleille ihmisille aivan mahdoton asia piitattavaksi, mutta "kansa" on raivostunut merkistä, joka on törkeä pyhäinhäväistys. Tässä tuo saatanalinen ilmestys koko kaameudessaan:

Järkyttävää. Järkyttävää.

Itselleni tulee mieleen tästä lähinnä, että vähän ovat kuva-aiheet lopussa, kun pitää karjalanpiirakastakin jo merkkiä painattaa, mutta posti on saanut tuohtunutta palautetta. Kuvassa näet on karjalanpiirakoita, joita ei ole veistetty itse erikseen artesaanityönä aidossa savupirtissä, vaan ostettu. Kaupasta. Todella törkeää: millainen hirveä ihminen muka ostaa ruokansa kaupasta? Valmispiirakat ovat syntiä, ja niitä ostavat ja valokuvaavat ihmiset sieluttomia demoneita, tai muuten vain köyhiä tai työssäkäyviä ihmisiä. Ainakin, jos uskomme niitä saatanan hulluja rypytyshifistelijöitä, jotka vaivautuvat välittämään jostain näin uskomattoman turhasta. Tiedoksi annettakoon, että jos olet käynyt julkisesti valittamassa ja antamassa palautetta tästä postimerkistä, et saa koko vuonna enää valittaa mistään muusta. 

Esittelen vielä muutamia kommentteja HS:n artikkelin keskustelusta. (En tiedä, miksi uutisartikkeleista pitäisi voida keskustella sen artikkelin välittömässä yhteydessä, mutta näin vain jostain syystä on.)

Toinen häiritsevä seikka on se, että piirakat näyttävät oleva aseteltuna pellille leivinpaperin päälle, mutta paperi ei näytä siltä että se olisi käynyt uunissa 250-300 asteessa, missä karjalanpiirakka tulee paistaa. (uniq)

Kyllä. Todella häiritsevää. Varsinkin jos on Asperger-martta.

Kuvastaa hyvin nykyistä eines- ja pikaruokaruokakulttuuria.

Syököön kukin mitä tahtoo, mutta kannattaa käydä tutustumassa esimerkiksi kahvila Hopian piirakoihin, joissa on (oikea) ohratäyte ja sitkeän napakka ruiskuori. On siellä riisiä ja pottuakin. Jos kuvasta muita virheitä hakee, niin kypsät piirakat on aseteltu puhtaan leivinpaperin päälle.

PS Voisiko seuraavassa postimerkissä olla Suomen uusi kansallisruoka 'liejukana', eli marinoitu broileri muoviseen yöastiaan pakattuna. (Betoniporsas)

Mikä vika on ruokaan liittyvissä aiheissa, kun ne nostavat aina koloistaan esiin tällaiset hypernirsoilijat? Käyhän kuule Betoniporsas tutustumassa kahvila Hopian WC-pönttöihin ihan kaulaa myöten.
Tarkoitus esittää kotonatehtyjä perinneruokia, kuvaan laitetaan teollinen liukuhihnatuote, kas kun ei vielä muovipussissa saman tien. Aika uskomatonta! (ski1)

Aika uskomatonta. Kauheeks on maailma menny. Onko tää tottakaan?
Tuohan näyttää aivan kurjalanpiiraalta. Aidossa Karjalanpiirakassa on ohut ruiskuori ja rypytys on tekijän ripsipiirakan mukainen, ei teollinen massatuote jonka taikinassakin näyttää olevan liikaa vehnää. Ei maistune miltään, tuollaisia en toki ole koskaan suostunut ostamaan tai maistamaan.

Enkä osta tuollaista feikkituotepostimerkkiä. (Ihmeellinen maailma)
No voi että! Oltiin ajateltu, että just sinä, Ihmeellinen maailma, ostaisit tämän merkin! Mikä pettymys. Boikottisi on todella merkityksellinen eikä tippaakaan lapsellisen hullun passiivis-aggressiivista ulinaa. Ai niin, lauseen keskellä karjalanpiirakka kirjoitetaan pienellä. Jos siis joku haluaa välittää jostain oikeasti tärkeästä asiasta. 

Voi pyhä vaginallinen muotoilu, se on postimerkki, jossa on vilja-perunalätkyrä. Kulinaarisesti nakkisämpylän veroinen nautinto. Tietääkseni kirje menee tuollakin perille. Miten siitä on mahdollista välittää? Siis yhtään? Auttaako tuo? Auttaako tieto tuollaisen piirakkapostimerkkikritiikin kirjoittamisesta, kun herää kolmelta yöllä miettimään, mistä kaikesta on ehtinyt jäädä elämässä paitsi? Lohduttaako se, kun tuijottaa pimeään kattoon pohtien turhaan, mitä kaikkea olisikaan voinut tapahtua, jos olisi vain osannut olla avoimempi, välittömämpi, rohkeampi? Vahvistaako piirakkapostimerkin tuomitsemisen suoma itsevarmuus ihmistä hänen taistelussaan epäilysten, menetettyjen mahdollisuuksien ja tuskallisten muistojen sotajoukkoja vastaan, kun ne rynnivät pimeimmällä hetkellä henkisten suojavalliemme yli? Kysyn ihan siksi, että minua ainakaan ei auta ei vahvista, mutten keksi muutakaan syytä, miksi kukaan vaivautuisi kommentoimaan piirakkapostimerkkiä. 

Kukaan edellä siteeratuista henkilöistä ei saa valittaa enää mistään asiasta ennen 1.1.2017. Te olette surkeita ihmisiä, tukehtukaa ruisryppyihinne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti