keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Kauheimmat joululaulut: The Twelve Days of Christmas

Anglosakseilla on kaikenmoista omituista touhua ja tottumusta. Esimerkiksi heidän joulupukkinsa asuu pohjoisnavalla, joka on kyllä reippaasti Korvatunturiakin pahempi logistinen painajainen globaalin leikkikalutuotannon kannalta. Lisäksi heidän joulupukkinsa ei osaa käyttää ovia tai ikkunoita, vaan tunkeutuu asumuksiin savupiipputeitse (tulisijattomissa rakennuksissa hän käyttänee ilmastointikanavaa tai viemäriä). Kaiken huipuksi heidän pukillaan on lentävät porot, mikä on kyllä jo niin paksua kusetusta, ettei voi kuin suu auki ihmetellä.

Tuo siis vain esimerkkinä anglosaksien joulukulttuurisista omituisuuksista, Joulupukki ei tässä laulussa esiinny. Sen sijaan kyseessä on tuskallisesti etenevä 12-säkeistöinen kumulatiivinen narratiivi laulajan rakastetun häiriintyneestä pakkomielteestä hankkia heilalleen toinen toistaan järjettömämpiä joululahjoja. Joulun jokaiselle päivälle (joulupäivästä loppiaiseen) on oma säkeistönsä, jossa mainitaan, mitä sinä päivänä saatiin lahjaksi ja luetellaan kaikki aiemmat lahjat. Laulu on siis pitkä kuin nälkävuosi, mutta onneksi lahjat sentään ovat raivostuttavan idioottimaisia.
Tässä koko lista laulussa mainituista joululahjoista:
  • peltopyy päärynäpuussa
  • kaksi turturikyyhkyä
  • kolme ranskalaista kanaa
  • neljä mustarastasta
  • viisi kultafasaania (se ei tarkoita sormusta)
  • kuusi munivaa hanhea
  • seitsemän uivaa joutsenta
  • kahdeksan lypsävää neitoa
  • yhdeksän tanssivaa naista
  • kymmenen loikkivaa herraa
  • yksitoista säkkipillinsoittajaa
  • kaksitoista rumpalia
Mikä tätä tyyppiä oikein vaivaa? Mikä vika on villasukissa? Eikö vaikka joku Trivial Pursuit mieluummin? Kuka haluaa peltopyyn päärynäpuussa? Millainen sekopää pitää olla, että saa päähänsä juuria päärynäpuun maasta, istuttaa sen ruukkuun, törkätä latvukseen metsäkanalinnun ja pitää sitä hyvänä lahjana kenellekään? Tämä ei ole romanttista; tämä on hullua. Enkä nyt käytä sanaa hullu missään viehättävässä mielessä, vaan tarkoitan, että tämä on pelottavan häiriintynyttä. Saudi-Arabian kuningas voisi antaa tällaisia lahjoja, jos hän viettäisi joulua ja saisi paljon aivoverenvuotoja.

Toinen ja paljon huolestuttavampi seikka laulussa on se, että siinä kuvattu obsessiivinen mielipuoli antaa lahjaksi eläviä ihmisiä, jotka määritellään taitojensa ja aktiviteettiensa kautta. Ihmisiä ei voi antaa joululahjaksi. Ihmisiä ei voi luovuttaa muille ylipäänsä. Lahja ilmaisee omistussuhteen muutosta, ja ihmisen omistamista kutsutaan orjuudeksi. Ja orjuus puolestaan ei ole jouluisa aihe. Toistan ja täsmennän: orjuus ei ole jouluisa aihe eikä ylipäänsäkään aihe, joka ansaitsisi kepeän käsittelyn osana jotain sairasta romanttista huvitusta.
Oli herttaista mieheltäni ostaa minulle uusi nelijalkainen ajoneuvo!
Mikä sairas, sairas laulu. Kappale on onneksi ollut Suomessa pitkään täysin tuntematon ja siksi sille altistuu vain harvoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti