torstai 13. elokuuta 2015

Uskomatonta – Yle otsikoi taas

Ylen heikkenevät journalistiset standardit ovat minulle bête noire, mutta vain yksi monista. Journalistisen tyylin ja asiatekstikonventioiden rapautuminen on edennyt Ylen uutisten nettisivuilla huolestuttaville tasoille, ja tätä rappiota olen omalta vaatimattomalta osaltani epäsäännöllisen toistuvasti dokumentoinut. Sarjaan tulee taas uusi kirjaus: edustava juttu koskee eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille antamia moitteita ajoneuvoveron tietojärjestelmän epäkohdista. Ei ehkä kaikkein hehkein aihe, mutta toki hallinnollisesti ja oikeudellisesti merkittävä. Kun asetumme Ylen uutistoimituksen asemaan, tulee otsikoinnissa muistaa eräs ohittamaton seikka. Mitä-missä-milloin? Täsmällisyys? Tietoarvo? Ytimekkyys? Ei tietenkään, vaan kysymys "miten tälle aika tylsälle jutulle saadaan helvetisti klikkauksia?"

Näin ollen jutun otsikko muotoutuu seuraavasti:

Ei voi olla totta  – Verottaja jälleen apulaisoikeusasiamiehen moitteiden kohteena

Kyseessä on huomattava saavutus keinopöyristyksen, klikkihuoraamisen, interjektiojournalismin (jos käytätte termiä, niin kerrotte, että se on täältä!) ja kömpelön lauserakenteen polyamorisessa naittamisessa.

Jos olet, vilpitön lukija, jokseenkin normaali ihminen, muodostaisit ehkä jutun aineksista otsikon Apulaisoikeusasiamies moittii verottajaa, tai halutessasi aiheellisesti korostaa moitteiden toistuvuutta Apulaisoikeusasiamies moittii jälleen verottajaa. Tällainen yksinkertainen subjekti-predikaatti-(adverbi)-objekti-rakenne on selkeä ja sallii myös täsmennysten liittämisen otsikkoon, jos pitää sellaisesta: Apulaisoikeusasiamies moittii verottajaa Trafin tietojärjestelmästä tms.

Kontrastoikaamme edelliset selkeät otsikkoaihiot sen Ylellä toteutuneen otsikon kanssa. On selvää, että otsikon alkuosa Ei voi olla totta ei välitä minkäänlaista informaatiota itsensä ulkopuolisesta todellisuudesta. Tämä hämmästystä ja epäuskoa ilmentävä sanonta voidaan liittää täti-ihmisten puheissa lähes mihin tahansa lintulautaa rosvoavasta lumikosta epämiellyttävään aikaan soittaneeseen puhelinmarkkinoijaan (olen todistanut molempia tilanteita ilmausta käyttäneiden täti-ihmisten kanssa, eivätkä sitä käytä muut kuin he ja Ylen uutistoimittajat), mutta yleisesti se kai tulisi liittää johonkin, jota on syytä pitää äärimmäisen epätodennäköisenä tai jopa todellisuuskäsityksen haastavana. Tämän merkityksen ja käytännön epämääräisyyden perusteella tulisi olla selvää, että ilmaus ei kuulu sitaatteja lukuun ottamatta uutistekstiin yhtään enempää kuin vaikkapa sinänsä kiintoisa ilmaus herramunjee. Siteeraamisesta ei tässä Ylen artikkelissa voine olla kyse. Ainakaan artikkelissa tuota otsikkoon päätynyttä sitaattia ei esiinny, ja menetän uskoni kaikkeen, jos eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa ikinä esiintyy ilmaus ei voi olla totta.
   Muotoilu Verottaja jälleen apulaisoikeusmiehen moitteiden kohteena on toki tarpeettoman mutkikas, mutta ainakaan se ei ole alkuosan tapaan suoranaisen asiaton. Siitä selvitään tavanomaisella kielenhuollolla ja osaavalla muotoilulla, alkuosan korjaaminen eli poistaminen taas edellyttää syvällisempää ajattelun ja tiedostamisen muutosta. Nämä ovat vakavia hallinnollisia asioita eivätkä mitään juorulehtien ripulinkyllästeisiä vesakeskityksiä, joten koettakaa käyttäytyä niitä otsikoidessanne! Lähes vastaavia typeryyksiä tulee Ylen uutissivuilla vastaan nykyään jo useampi päivässä. Siitä huolimatta liitän oheen muutamia otsikoita, joita en todellakaan halua vastaisuudessa nähdä (tyylinsä puolesta, ei sisältönsä):

LOL: Perussuomalaiset yksimielisesti Kreikka-paketin taakse
 
Tätä et usko – ulkoministeriö päivitti matkustusohjettaan

OMG: Tilastokeskuksen yliaktuaari varhaiseläkkeelle

Mitä helvettiä: MTK:n Marttila väläyttää maitokapinaa 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti