perjantai 21. maaliskuuta 2014

Fred Phelps

En ole koskaan ymmärtänyt niitä hurskastelevia nynnyjä, joiden mielestä kenen tahansa ihmisen kuolemasta iloitseminen on jotenkin mautonta tai tuomittavaa puhumattakaan siitä, että kuolleista pitäisi puhua vain hyvää. 
Päin vastoin, on ihmisiä, jotka ovat niin maailmaajäristyttävän vastenmielisiä ja antimoraalisia olentoja, että heidän kuolemansa ansaitsee maailmanluokan juhlat ja heidän koko inhimillinen muistonsa pelkän kasan pilkkaa, halveksintaa, brutaalia väheksyntää, dehumanisaatiota, vahingoniloa ja tonnin sianulostetta päälleen. Kyse on tällöin ihmisistä, jotka ovat saaneet hartiavoimin työskennellä tällaisen iäisyydeksi kirotun statuksen eteen, ja olisi epäoikeudenmukaista jättää heidät vaille ansaitsemaansa.
 
Fred Phelps syyllistyi anteeksiantamattomaan etikettivirheeseen pidättäytymällä kulttinsa keskuudessa joukkoitsemurhan tekemisestä jo vuosikymmeniä sitten.

Karnevalistiselle muiston ja ihmisarvon täydelliselle häpäisylle on tusin parempaa kohdetta kuin Fred Phelps -niminen nuljaska, jonka hukattu elämän irvikuva on vihdoin viimein päättynyt 84 vuoden iässä, minkä johdosta pitäisi julistaa yleinen vapaapäivä, jotta kaikki varmasti ehtisivät pilkkaamaan hänen perhettään ja nakkelemaan hänen arkkuaan jäädytetyillä paskakokkareilla. Tämä mies ei ansaitse mitään hautajaisten kaltaista arvokkuutta, vaan hänen ruumiinsa tulisi dumpata pahvilaatikossa kojooteille, kunhan hänen kasvonsa on ensin murjottu lekalla tunnistamattomiksi. Kuolkoon jokainen hänen lapsistaan ja lapsenlapsistaan peräsuolen syöpään pakkasessa. Sodomisoikoon pääperkele häntä krusifiksilla helvetin pukuhuoneessa. Ei ole vihaa ilmaisevaa tekoa, joka olisi häntä kohtaan liikaa. Pikemminkin kaikkein inhottavimman Phelpsiin kohdistuvan tuskan, pilkan ja halveksinnan keksijä olisi yksin tämän keksintönsä vuoksi astetta parempi ihminen. 

Jos joku nyt ei asiaa tiedä, niin Phelps (1929–2014, ai että tuntui hyvältä ja lämpöiseltä kirjoittaa hänen elämänsä ajanlaskullinen päätepiste numeroina!) on yhdysvaltalaisen kalvinistikultin (sikäli kuin kaikki kalvinistit muka eivät kuuluisi misantrooppiseen kulttiin, mutta antaa olla), Westboron baptistikirkon, perustaja ja johtohahmo. En halveksi tai vihaa häntä siksi, että hän oli monomaaninen homovihaaja, vaikka homoviha onkin minulle riittävä halveksinnan ja vihan oikeutus. Phelps on ansainnut kaiken suuntaansa lentävän kiinteän jätteen kirkkonsa tempauksilla. Hänen ja hänen kirkkonsa mukaan kaikki missään tapahtuva paha on Jumalan ylistettävää toimintaa ja aina rangaistus siitä, että jossain ei kivitetä homoja. Phelps on kiittänyt Jumalaa mm. vuoden 2004 tsunamista ja Suomen koulumurhista ylistäen sitä, että näissä tapahtumissa on kuollut ihmisiä, mitä enemmän, sen parempi. 

Phelpsin seurakunta, joka kohdistuu lähinnä häneen geneettisessä yhteydessä olevista ihmisistä, on ottanut tavakseen tunkeutua kaatuneiden sotilaiden ja murhattujen lasten hautajaisiin sekä muistotilaisuuksiin kiittämään Jumalaa vainajien kuoleman aiheuttamisesta. Tämä on sellaista toimintaa, jonka pitää ikuisesti sulkea kaikki sitä harjoittavat ihmiskunnan ulkopuolelle sosiaalisiksi lainsuojattomiksi. Jotkut ovat irtautuneet kultista, mutta itse en olisi valmis ottamaan vastaan kanssaihmisenäni ketään sieltä tulevaa, vaikka väittäisivätkin myöntävänsä virheensä. Joka on mukana tuollaisessa toiminnassa, ei saa koskaan saada anteeksi, eikä heillä tule olla ikinä paluuta yhteiskuntaan muiden ihmisten rinnalle. En piittaa siitä, onko kyse aivopesun uhreista tms. – vastustan ehdottomasti minkään sosiaalisen kanssakäymisen, normaalien kohteliaisuusnormien tai edes puhevälien ulottamista näihin olioihin, jotka ovat itse sulkeneet itsensä ihmissuvun ulkopuolelle. Suokoon Luoja, ettei heille ole muuta ulospääsyä kuin kuolema. He ovat sen ansainneet lukemattomia kertoja. Kaikkein eniten Fred Phelps, jonka kuoleman tulee olla pelkkä ilon aihe eikä mitään muuta. Nyljen jokaisen, joka tulee sössöttämään, että ei saa vihata tai haukkua kuolleita tai häpäistä muistoa.

Tähän mennessä ei ole tullut vastaan syvällisemmin halveksittavaa ja ansaitummin sekä kokonaisvaltaisemmin vihattavaa ihmistä kuin Fred Phelps. Jos olisin lukitussa huoneessa (1) Fred Phelpsin, (2) Adolf Hitlerin, (3) Josif Stalinin, (4) Benito Mussolinin, (5) Pol Potin, (6) Maon, (7) Saddam Husseinin ja (8) ajatollah Khomeinin kanssa kädessäni ase, jossa olisi kymmenen (10) kutia, ampuisin ne kaikki Fred Phelpsin päähän. On suuri osoitus yhdysvaltalaisten jaloudesta ja toleranssista kansakuntana, että Fred Phelps oli kuollessaan 84 vuoden ikäinen.

Joten jää hyvästi, Fred Phelps, sinä kuivettunut peräsuolen afta ihmiseksi, sinä sisältä mädäntyvä rotta, sinä ihmiskunnan jalkasieni, sinä maanpetturi, sinä sairas syfiliittinen sadisti, sinä heikkojen ja viattomien viheliäinen vainoaja, sinä Kansasin gilahirviö, sinä omatunnoton limaklöntti, sinä epäinhimillinen kasa kulttuurimme pahinta ongelmajätettä, sinä kalvinisti, kalkkunakondori paahtuneet luusi nokkikoon, ja olkoon nimesi ja sukusi iäti kirottu niin kauan kuin itsestään tietoinen elämä kukoistaa. Tulkoon hautakivestäsi virtsantähtäysobjekti ja tuokoon elämäntyösi jatkajilleen vain tuskaa ja onnettomuutta.

4 kommenttia:

  1. Olin tyytyväinen tekstin sanomaan. Etenkin siihen että kaikkien hurjien haukkumanimien joukkoon oli livahtanut sana "kalvinisti". Ilman täsmennyksiä ja paljaaltaan kuin se Saatanan patukka joka Phelpsiä homoraiskatkoon kaikkiin tunnettuihin, keinotekuisesti luotuihin ja tuntemattomiin ruumiinonteloihin iänkaikkisesta iänkaikkiseen aamen.

    Kuitenkin pahin temppu mitä tiedän Phelpsille tehneen, oli joukko (homo)ihmisiä jotka menivät kultin seurakunnan lähistölle kantamaan kylttiä "We are sorry for your loss." Kun tämä tehdään ihmiselle joka on sitouttanut koko elämänsä toisten hautajaisten pilaamiseen mellakointiin rinnastuvilla mielenosoituksilla, ja se tehdään niiden henkilöiden toimesta joiden identiteettiä vastaan tätä mellakointia tehdään ... niin jopa kyyninen sydämeni näkee tässä suuruutta. Tämä temppu oli niin suurta ihmisyyttä että se tuottaa arvon kalvinisteille niin paljon häpeää että se on hyvin oikeudenmukainen rangaistus. Mahdollisimman moni tehkööt tätäkin, luokoot he esille kontrastin hyvän ja pahan välillä.

    Sillä vaikka Phelpsin seuraajat eivät ansaitse armoa, ihmiset ansaitsevat huomata tämä kontrasti jotta voisivat halveksua tätä valitettavan vähäruttoista porukkaa koko sen ansaitsemalla määrällä.

    VastaaPoista
  2. Akkumulatiivinen herjasarja etenee vähäisemmästä suurempaan pahaan. Olen periaatteessa aivan samaa mieltä kontrastin osoittamisen merkityksestä kolmansille osapuolille, vaikka Phelpsin sakki on jopa Yhdysvaltain ns. uskonnollisen oikeistonkin silmissä niin liki-universaalisti inhottua, etten usko mielikuviin edes päässeen syntymään juuri mitään väärää ekvivalenssia westborolaisten ja heidän vastustamansa ihmisryhmän välille.

    Arvostan tuollaistakin elettä periaatteessa, ja se on sellaista, johon laitettaisiin filmissä taustalle sellainen rauhallisesti kasvava jousiorkesterin crescendo, johon liittyvät käyrätorvet ja pasuunat arvokkaasti mukaan. Jos asiaa katsoo juurikin tyylilliseltä ja ns. moraalin estetiikan kannalta, on kuvatun kaltainen reaktio yliveto. En vain saata uskoa sen olevan vilpitön. En vain pysty.

    VastaaPoista
  3. Yääk mikä kirjoitus....

    VastaaPoista
  4. Tämä on vielä edelleen sikahauska.

    Oletko ajatellut uuden blogauksen kirjoittamista?

    VastaaPoista