keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Tetrapakkauksen avaaminen

Maitotölkki on muotoilullisesti, hygieenisesti ja tilankäytöllisesti nerokas ratkaisu, selvähän se. Etenkin meijeriteollisuuden ja vähittäiskaupan näkökulmasta se on varmasti erinomaisen kätevä.

(Joissain aivan urpoissa kehityismaissa, kuten jossain Yhdysvalloissa ja Britanniassa, varmaan vieläkin joku perkeleen idiootti ajelee autolla tai jollain saatanan muulin kiskomalla keskiaikaisella ruumiskärryllä ympäriinsä jakelemassa maitoa typerien, raskaiden, Venetsiassa puhallettujen lasipullojen sisässä. Se touhu on tyhmää, ainakin viisi kertaa tyhmempää kuin asemasota, ja pahviset tetrapakkaukset ovat tällaisiin pullosysteemeihin verrattuna kuin kansainvälisiä avaruusasemia, joiden vastineeksi asetetaan neanderthalilaisten huonosti nylkemiä ahmannahkoja tikun päässä. Jos teollistuneessa maassa sijaitsevaan kotiisi jaetaan maitoa eikä käynnissä ole globaalia joukkotuhoasesotaa, olet typerä paskiainen. Lopeta.)

Tetrapakkaus ei varastointinäkökohdallisista eduistaan huolimatta ole kulutuskäyttöliittymältään aivan optimaalinen, so. sitä ei jumalauta saa auki. Periaatehan on oikein nokkela: ensin kiskotaan sisäänpäin ja sitten työnnetään ulospäin. Tekniikka on useimmille tuttu mm. masturboinnista. Pulma on siinä, että se ruotsalainen neromulkero, joka systeemin kehitti, varmaankin oletti, että ihmiskunta kykenisi ennen pitkää luomaan hygienia- ja lujuusvaatimukset täyttävän liiman ja nestekartonkilaadun, joka tottelisi ihmiskättä. Näin ei ole tapahtunut. Kun yritän saada maitopurkin auki, tuloksena on hirmuista äheltämistä ja epätyydyttävä lopputulos, joka vain sotkee paikkoja. Tulos on useimmille tuttu mm. erinäisistä yhteyksistä.

Yleensä se perkeleen kaatonokka pitää vain lopulta repiä auki, minkä jälkeen onkin helppoa antaa koko pöytäpinnalle elvyttävä ja D-vitaminoitu kalsiumkylpy yrittäessään vain saada maitoa edes osumaan lasin pohjalle. Sormensa saa aina jotenkin törkättyä maitoon, eli kiva, nytpä on siellä purkissa sitten se, mitä tahansa kynteni alla sattuikaan olemaan. Siellä se mukavasti kasvaa ja kukoistaa. Kaiken huipuksi keisarinleikattu maitotölkki jää liian avoimeksi eikä repeämää saa kiinni ilman erityisvirityksiä, jotka eivät ole hygieenisiä eivätkä mahdu jääkaappiini, koska se on pieni. (Pienet jääkaapit ovat perseestä. Helvettiin ekologia, jos se tippakaan minun globaalissa mitoissa luksukseksi määriteltävää elämääni hankaloittaa.) Maito siis pilaantuu nopeammin, koska tölkkiä ei enää saa kunnolla kiinni johtuen siitä, että sitä ei saanut kunnolla auki. Siksi se on kulutettava nopeammin. Siksi tulen juoneeksi liikaa maitoa liian lyhyen ajan sisään, ja mahani kurittaa minua siitä seuraavat kolme päivää.

Miksi edes enää ostan maitoa? Siirrynkin juustoon. Ennen kuin joku saatanan Åkerlund-Rausing päättää, että sekin on liian helppoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti